Monimuotoisuus lämmittelee luovuuden lihaksia
Vaikka työmatkalla olisi tarjolla useita erilaisia reittivaihtoehtoja, valitsemme tutun reitin, koska rutiinit säästävät energiaa. Myös mielikuvamme toisista ihmisistä rutinoituvat helposti, sillä mielemme luokittelee asioita tiedostamattamme. Ensimmäinen mielikuva jonkin ammattikunnan tyypillisestä edustajasta perustuu aiempiin kokemuksiimme tai ennakko-oletuksiimme.
Kun tapaamme ihmisiä, jotka eivät vastaa omia ennakko-oletuksiamme ja normejamme, kohtaamme monimuotoisuutta. Monimuotoisuudella tarkoitetaan esimerkiksi sukupuoleen, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen, vammaisuuteen tai etniseen taustaan liittyvää vaihtelua ihmisten kesken.
Tavallisuudesta poikkeava haastaa aivomme
Psykologisten tutkimuksen mukaan monimuotoisuuden kohtaaminen ja luova ajattelu liittyvät kiinteästi toisiinsa. Kun tapaamme esimerkiksi miespuolisen kätilön eli henkilön, joka ei vastaa odotuksiamme, yllätymme. Yllättyminen ilmenee samalla aivojen alueella kuin luovuus. Se kertoo, että jokin ennakko-oletuksissa ei ole ihan paikallaan, jolloin käsityksiä täytyy ehkä korjata. Toisin sanoen, monimuotoisuuden kohtaaminen johtaa aivojen luovuusalueiden aktivoitumiseen. Tämä prosessi kuulostaa ehkä arkiselta itsestäänselvyydeltä, mutta se todistaa, että on hyväksi toimia erilaisten ihmisten kanssa. Oleellista sekä luovassa ajattelussa että monimuotoisuuden kohtaamisessa on, ettei nojauduta vallitsevaan ennakkotietoon.
Monimuotoiset tiimit ovat tutkitusti parempia ratkomaan uudenlaisia haasteita. Parempi suoritus ei kuitenkaan liity vain siihen, että ryhmän jäsenet tuovat mukanaan erilaista tietoa ja osaamista, vaan yksinkertaisesti siihen, että he ovat erilaisia. Eli sosiaalinen monimuotoisuus itsessään parantaa tiimin suoritusta. Tämä johtuu siitä, että ryhmän jäsenet valmistautuvat paremmin, ennakoivat vaihtoehtoisia näkemyksiä ja tietävät, että konsensuksen saavuttaminen vaatii työtä.
Monimuotoiset tiimit ovat tehokkaampia, mutta myös yksilöllinen ajattelumme muuttuu monimuotoisessa ympäristössä: vastustamme impulssia valita ensimmäinen tulkinta asiasta ja harkitsemme herkemmin vaihtoehtoisia tapoja. Mitä enemmän olemme tekemisissä monimuotoisuuden kanssa, sitä vähemmän luotamme muistiimme ja kokemuksiimme ja sitä enemmän käytämme luovuuttamme. Voidaan perustellusti sanoa, että ”monimuotoisuus lämmittelee luovuuden lihaksia”.
Miten lisätä monimuotoisuutta työpaikalla?
Luovuuden kannalta olisi siis parasta, jos altistuu mahdollisimman paljon erilaisille tilanteille, näkemyksille ja henkilöille. Kaikille tämä on varmasti tuttua esimerkiksi ulkomaanmatkoilta. Tutkimuksissa onkin havaittu, että ulkomailla asuminen lisää kykyä luovaan ajatteluun (esim. Maddux & Galinsky 2009). Mutta miten tämä onnistuu työpaikalla?
Monissa yrityksissä tiedostetaan, että monimuotoisuuteen sitoutuminen ei ole vain työnantajamielikuvan kiillottamista, vaan siitä on oikeasti hyötyä. Haasteena on kuitenkin, miten vaalia monimuotoisuutta käytännössä. On hyvä muistaa, että jos vain lisätään henkilöstön monimuotoisuutta, seurauksena saattaa olla jopa ennakkoluulojen syveneminen. Työpaikalla tulee luoda aktiivisesti monimuotoisuutta suosivaa toimintakulttuuria ja henkilöstö pitää ottaa prosessiin mukaan. Esimerkiksi johtamisessa huomioidaan työntekijöiden yksilölliset toimintatavat ja tarpeet, jotka liittyvät mm. elämäntilanteeseen, ikään tai toimintakykyyn. Myös rekrytoinnilla voitaisiin aktiivisemmin lisätä henkilöstön monimuotoisuutta. Esimerkiksi isot yritykset Google ja SAP rekrytoivat tavoitteellisesti vammaisia ihmisiä.
Monimuotoisen toimintakulttuurin rakentamiseen on lukuisia hyviä esimerkkejä, joista voi ottaa oppia. Apua on saatavissa esimerkiksi FIBS yritysvastuuverkostosta ja Vamlasista. Jokainen meistä voi miettiä, miten haastaa omat ennakko-oletuksensa työssään. Jos valitsee rohkeasti uudenlaisen reitin, saattaa yllättyä myös määränpäästä, johon se johtaa.
Sari Pohjola
Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö (Vamlas)
Kirjoittaja työskentelee Vamlasin ja Hämeen ammattikorkeakoulun Osaaminen ratkaisee -hankkeessa www.hamk.fi/osaaminen-ratkaisee
Monimuotoisuuden ja luovuuden välisistä yhteyksistä kertoi Aston Business Schoolin psykologian professori Richard Crisp, joka esiintyi FIBS monimuotoisuusverkoston seminaarissa helmikuussa.
