Näistä asioista kehityspotentiaali koostuu

Motivaatio

Aito mielenkiinto omaa osaamisalaansa kohtaan vie pitkälle. Kun on aidosti utelias niitä asioita kohtaan, joiden parissa työskentelee, oppiminen ja kehittyminen näiden asioiden parissa on helppoa ja mielekästä. Ideaalitilanteessa keskeinen osa motivaatiosta koostuu työn mielekkäästä ja motivoivasta sisällöstä ja työn henkisestä palkitsevuudesta. Ihmisiä motivoivat eri asiat – ei kannata tuskastua siitä, jos tuntuu, ettei itsellä ole mitään tiettyä vahvaa substanssimielenkiinnon kohdetta. Toinen saattaa motivoitua ihmisten kanssa tehtävästä yhteistyöstä, toinen auttamisesta. Jollekin keskeistä työssä on oman työnsä kädenjäljen näkeminen, toisille taas se, että pääsee vaikuttamaan itselle tärkeisiin asioihin.

Ulkoiset palkkiot kuten raha tai kiitokset motivoivat ihmistä tiettyyn pisteeseen asti, mutta tutkimusten mukaan esimerkiksi palkankorostus vaikuttaa motivaatiotasoon sitä nostavasti vain hetkellisesti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei palkalla ole merkitystä: esimerkiksi epäreiluuden tunteet, liittyvät ne sitten palkkaukseen tai muihin asioihin, lisäävät usein tyytymättömyyttä.

Optimistinen asenne

Myönteinen ja optimistinen asenne tukee menestymistä erilaisissa työskentely-ympäristöissä. Optimistisuus ei tarkoita ongelmien kieltämistä tai kehityskohtien huomiotta jättämistä – optimistinenkin henkilö voi tarttua ratkaisukeskeisesti ongelmakohtiin. Kuitenkin kyky nähdä asioissa myös hyvät puolet, valmius säilyttää myönteinen asenne myös tiukoissa tilanteissa sekä kyky palautua mahdollisista vastoinkäymisistä tukee monenlaisissa ympäristöissä menestymistä ja siten voidaan nähdä myös kehityspotentiaalin yhtenä osa-alueena. Myönteinen asenne liittyy taas usein ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin – itsestä huolta pitäminen kannattaa.

Ongelmanratkaisuvalmiudet

Työelämän vaatimukset ovat yhä moninaisemmat, rutiiniluontoisten töiden automatosoituessa jatkuvasti. Lähes kaikki asiantuntijatehtävät vaativat kokonaisuuksien hallintaa, syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä sekä uuden omaksumista. Tällöin ongelmanratkaisuvalmiudet sekä loogisen päättelyn kyvyt nousevat keskeiseen rooliin. Sen vuoksi yhä useammin rekrytointitilanteissa testataan henkilön ongelmanratkaisuvalmiuksia. Jos tuntuu, että ongelmaratkaisuvalmiudet eivät ole oma vahvuus, kannattaa mieittiä, mistä sellainen mielikuva johtuu. Toiset paineistuvat testitilanteissa ja se vaikuttaa kokonaissuoriutumiseen. Tällöin itseluottamuksen vahvistaminen näyttäytyykin keskeisempänä asiana kun varsinaiset ongelmanratkaisuvalmiudet.

Sosiaaliset taidot

Myös sosiaalisten taitojen merkitys korostuu lähes kaikissa tehtävissä. Nykyään hyvin harvassa ovat sellaiset tehtävät, joissa voi työskennellä täysin itsenäisesti muita ihmisiä tapaamatta. Sen vuoksi itsenäisemmissäkin rooleissa korostetaan usein yhteistyövalmiuksien tärkeyttä. Vaikka ei kokisi olevansa sosiaalisesti erityisen taitava, on hyvä uutinen se että niissä voi kehittyä jatkuvasti – sosiaaliset taidot tai tunneäly ole synnynnäisiä ominaisuuksia.

Sosiaalisista taidoista puhuttaessa on hyvä myös huomioida mitä niillä tarkoitetaan. Ne voidaan usein sekoittaa henkilön sosiaalisiin motiiveihin, esiintymistaitoihin tai ekstroversioon, vaikka olemme henkilöarviointikonsultin roolissa huomanneet, että usein juuri introvertit loistavat sosiaalisilla taidoillaan. Kuuntelevalla ja muita huomioivalla asenteella pärjää usein monissa eri tilanteissa.

Itsereflektiokyky

Itsereflektiokyvyn merkitys nousee keskeiseksi kun mietitään sekä asiantuntija- että esihenkilörooleissa menestymistä. Itsereflektio tarkoittaa ihmisen kykyä tunnistaa omia vahvuuksia ja kehittämisalueita sekä valmiutta hyödyntää tätä itsetuntemusta käytännön työtilanteissa. Esimerkiksi henkilö, joka tunnistaa, ettei ole tyypillisesti kovin tarkka, voi käyttää oikolukuun enemmän aikaa. Samoin henkilö, joka yleensä jää kokouksissa hyvin hiljaiseksi voi panostaa tietoisesti omien näkemysten jakamiseen tiimille. Hyvä itsereflektiokyky auttaakin toimimaan optimaalisesti ja adaptiivisesti myös sellaisissa tilanteissa, jotka eivät luontaisesti olisi täysin mukavuusalueella. Valmius reflektoida omaa toimintaa avoimesti tukee myös ympäristön palautteen hyödyntämistä oman kehittymisen tukena.

Lue myös: Jätä sillat polttamatta – irtisanoudu ammattimaisesti
Lue myös: 5 työelämäuskomusta, jotka joutaisivat romukoppaan

Katso avoimet työpaikat

Inka Malmberg-Rajaniemi ja Elina Suutarinen
Ikigai Assessments

Ikigai Assessments on moderni henkilöarviointi- ja rekrytointikumppani. Sana Ikigai viittaa yhteensopivuuteen yksilön ja hänen ympäristönsä välillä. Ihminen viihtyy ja menestyy parhaiten työssä ja organisaatiokulttuurissa, jotka kohtaavat hänen vahvuuksiensa ja motivaatiotekijöidensä kanssa. Ajattelemme, että myös modernin rekrytoinnin tulisi pohjautua tähän ajatukseen - molemminpuolisen yhteensopivuuden arvioimiseen. 

Artikkeli julkaistu vuonna 2021.