Tiedä oikeutesi – nämä asiat eivät kuulu työhaastatteluun

Työhaastattelussa hakijalta kysytään tiukkoja kysymyksiä. Kaikkiin kysymyksiin ei kuitenkaan ole pakko vastata, ja osaa asioista työnantaja ei saisi edes kysyä. Mitkä kysymykset ovat sallittuja ja mitkä eivät? Palvelualojen ammattiliitto PAMin juristi, Suvi Vilches, antaa tähän vastauksen.

Työhaastattelun tarkoitus on selvittää, onko hakija soveltuva haettuun tehtävään, ja antaa myös työnhakijalle mahdollisuuden miettiä, onko haettu tehtävä hänelle oikea. Näin ollen haastattelussa tulee keskittyä työsuhteeseen ja siihen liittyviin seikkoihin.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolaki ohjaavat

Työnantaja ei saisi kysyä yksityisyyden piiriin kuuluvia asioita, jotka ovat merkityksettömiä työn kannalta. Vain sellaiset tiedot, jotka osoittavat hakijan pätevyyden ja sopivuuden tehtävään, ovat merkityksellisiä.

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä rajaa työnantajan oikeutta laajempaan tietojen keräämiseen. Työnantaja ei myöskään voi perustella kysymyksiään sillä, että niihin vastaaminen on hakijalle vapaaehtoista. Lain mukaan tästä ei voida nimittäin poiketa edes hakijan omalla suostumuksella.

Mitä työhaastattelussa ei saa kysyä?

Perhesuhteita tai tarkkoihin tulevaisuuden suunnitelmia käsitteleviin kysymyksiin ei tarvitse, eikä kannata vastata. Tasa-arvovaltuutettu linjasi jo vuonna 2010, että tasa-arvolain perusteella kiellettyjä haastattelukysymyksiä ovat esimerkiksi kysymykset raskaudesta, perhesuunnittelusta, lasten lukumäärästä ja lastenhoidon järjestämisestä.

Vaikka hakija ajattelisi, ettei esimerkiksi perheeseen liittyviin kysymyksiin vastaaminen olisi epämiellyttävää, niihin ei kannata siltikään vastata. Tällainen osaltaan lisää työnantajien ja hakijoiden välistä valta-asetelmaa entisestään, mikä ei lopulta ole kenenkään etu.

Yhdenvertaisuuslaki puolestaan estää työnantajaa esittämästä kysymyksiä myös hakijan etnisestä taustasta, uskonnosta, poliittisesta aktiivisuudesta tai ammattiyhdistystoiminnasta.

Miten reagoida asiattomiin kysymyksiin?

Asiattomia kysymyksiä voi olla vaikeaa väistää. Mikäli haastateltava ei vastaa kysymyksiin, voi olla, että hänen mahdollisuutensa saada työpaikka, laskee. Jos työtä tarvitsee kipeästi, kynnys vastata asiattomaankin kysymykseen on matala.

Työnhakijalla on kuitenkin oikeus jättää vastaamatta sellaisiin kysymyksiin, jotka eivät ole työsuhteen kannalta oleellisia.  Kannattaakin rauhassa miettiä vastauksiaan ja mikäli itselle jää epäselväksi, miksi jostain asiasta kysytään tai kysymyksen sävy tuntuu kummalliselta, voi haastattelijalta kysyä tarkennusta.

Mikäli kokonaan vastaamatta jättäminen ei ole mahdollista, on työnhakijan tällaisessa tilanteessa sallittua antaa haastattelijalle puutteellinen tai jopa valheellinen vastaus, eikä sillä saa olla seurauksia myöhemmin.

Miten jatkaa haastattelua asiattoman kysymyksen jälkeen?

Työhaastattelun ei ole tarkoitus olla yksipuolinen kuulustelu. On molempien etu, että keskustelussa säilyisi hyvä ilmapiiri. Asiattomat kysymykset myös luovat työnhakijalle helposti ikävän kuvan työnantajan noudattamasta henkilöstöpolitiikasta. Harva työntekijä haluaa lopulta olla sellaisessa yrityksessä töissä, joka ei kunnioita lakia.

Mikäli haastattelija tästä huolimatta kysyy asiattomia kysymyksiä, työnhakija voi joutua kiertämään kysymyksen kokonaan. Tällöin kannattaa vastata kysymykseen epäsuorasti ja ohjata keskustelu muihin asioihin.

Asiattomasta käytöksestä työhaastattelussa kannattaa ilmoittaa tasa-arvovaltuutetulle, yhdenvertaisuusvaltuutetulle, työsuojeluviranomaiselle tai omaan ammattiliittoon.  Mitä enemmän nämä tahot saavat tietoja haastateltavien kokemuksista, sitä paremmin ne voivat toimia asioiden eteen.

Entä jos epäilee tulleensa syrjityksi?

Kysymykseen vastaamatta jättämisen tai siitä huomauttamisen ei tule johtaa paikan saamatta jäämiseen. Mikäli näin kuitenkin kävisi, tai hakija epäilee tulleensa syrjityksi tämän perusteella, työnantajalta voi pyytää selvityksen asiasta.

Mikäli työnantaja utelee arkaluonteisia asioita haastateltavalta ja myöhemmin jättää hänet valitsematta tehtävään, syntyy helposti oletus syrjinnästä. Jos valitsematta jätetty työnhakija riitauttaa työnantajan valinnan, pitää työnantajan pystyä näyttämään, että haastattelutilanteessa esille tulleilla yksityisyyden suojaan kuuluvilla seikoilla ei ole ollut vaikutusta valintaan.

Myöhemmin työsuhteen aikana työnantaja ei voi puolestaan lähtökohtaisesti kohdistaa työntekijään haitallisia seuraamuksia sillä perusteella, että tämä olisi valehdellut tai jättänyt kertomatta työhaastattelussa vaikkapa mahdollisesta raskaudestaan, tai jostakin muusta yhdenvertaisuuslain suojan piirissä olevasta seikasta.

Työntekijän irtisanominen henkilöön liittyvillä perusteilla edellyttää nimittäin aina työsopimuslaissa säädettyä asiallista ja painavaa irtisanomisperustetta ja työsopimuslaki nimenomaisesti kieltää työntekijän irtisanomisen syrjivin perustein.

 

Taru Tammikallio

Kirjoittaja on työelämän tabuja ja ilmiöitä esille nostava bloggaaja, podcastaaja, toimittaja ja media-alan yrittäjä. Tarun missiona on parempi työelämä, jossa vaikeistakin asioista uskalletaan puhua suoraan. Yhteydenotot LinkedInin tai Instagramin kautta tai sähköpostilla.

Artikkeli julkaistu vuonna 2019.