Työsopimuslaki: työnantaja, muista ainakin nämä asiat

Työsopimuslaki on säädetty suojaamaan sekä työntekijän että työnantajan oikeuksia. Olemme listanneet tähän artikkeliin muutaman tärkeän asian työsopimuslaista, jotka työnantajan kannattaa pitää mielessä.

Työnantajan velvollisuudet

Työnantajan on noudatettava lakeja ja sopimuksia, eikä hän voi vaatia työntekijöitään rikkomaan lakia tai toimimaan hyvien tapojen vastaisesti. Työnantajan on myös maksettava työntekijälle sopimuksen mukainen palkka vähintään kerran kuukaudessa.

Lisäksi työnantajan on huolehdittava siitä, että työskentelyolosuhteet ovat turvallisia ja järjestettävä työntekijälle tarvittavat puitteet työskentelylle.

Työsopimuslain mukaan työnantajan kuuluu edistää työyhteisön hyvää ilmapiiriä, työntekijöidensä suoriutumista töistä ja ammatillista kehitystä.

Työnantajan tulee kohdella kaikkia työntekijöitään tasapuolisesti ikään, sukupuoleen tai uskontoon katsomatta. Työantajalla on myös velvollisuus puuttua kaikenlaiseen häirintään ja kiusaamiseen työpaikalla.

Työntekijän velvollisuudet

Työntekijän velvollisuuksiin kuuluu työn tekeminen sopimuksen mukaan, työnantajan ohjeita ja työturvallisuutta noudattaen. Jos työntekijä huomaa, että hänen työssään käyttämissä laitteissa on jotain vikaa, on työntekijän ilmoitettava vioista työnantajalle.

Työntekijä ei myöskään saa tehdä työsuhteen aikana toista työtä, josta voisi olla haittaa työnantajalle, esimerkiksi kilpailevaa toimintaa ei saa harjoittaa ilman työnantajan lupaa. Työntekijä ei myöskään saa käyttää omaksi hyödykseen työnantajayrityksen liike- ja ammattisalaisuuksia.

Irtisanominen ja irtisanomisaika

Työntekijä voi irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen milloin vain. Työntekijän ei tarvitse ilmoittaa irtisanoutumiselle erityistä syytä.

Kuitenkin jos työnantaja irtisanoo työntekijän, irtisanomiselle on oltava painava syy. Irtisanomisen perusteet voivat olla työntekijään liittyvät syyt (esimerkiksi työtehtävien laiminlyönti tai velvoitteiden rikkominen) tai yleisiin työolosuhteisiin liittyvät syyt (esimerkiksi taloudelliset ja tuotannolliset syyt).

Irtisanomisaika voidaan määritellä erikseen työsopimuksessa. Jos irtisanomisaikaa ei ole erikseen määritelty, se määräytyy työntekijän työsuhteen keston perusteella.

Jos työntekijä irtisanoutuu itse, irtisanomisajat vaihtelevat työsopimuslain mukaan seuraavasti:

Irtisanomisaika on 14 päivää, kun työsuhde on kestänyt enintään viisi vuotta.
Irtisanomisaika on yksi kuukausi, kun työsuhde on kestänyt yli viisi vuotta.

Kun työnantaja irtisanoo työntekijän, irtisanomisajat ovat työsopimuslain mukaan seuraavat:

Irtisanomisaika on 14 päivää, kun työsuhde on kestänyt enintään yhden vuoden
Irtisanomisaika on 1 kuukausi, kun työsuhde on kestänyt yli vuoden, mutta alle 4 vuotta.
Irtisanomisaika on 2 kuukautta, kun työsuhde on kestänyt yli 4 vuotta, mutta alle 8 vuotta.
Irtisanomisaika on 4 kuukautta, kun työsuhde on kestänyt yli 8 vuotta, mutta alle 12 vuotta.
Irtisanomisaika on 6 kuukautta, kun työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Koeaika

Työsuhteen alussa on yleensä koeaika, joka antaa sekä työnantajalle että työntekijälle aikaa harkita, onko työpaikka sittenkään oikea. Kumpikin osapuoli voi koeajan puitteissa purkaa työsuhteen ilman irtisanomisaikaa. Työnantaja ei saa kuitenkaan purkaa työsuhdetta syrjivin tai muuten epäasiallisin perustein. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika voi olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, mutta ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta.

Sairausloma

Työntekijällä on oikeus olla pois töistä, jos hän on sairaana tai työkyvytön tapaturman vuoksi. Poissaolosta on kuitenkin ilmoitettava työnantajalle viipymättä. Työnantajalla on oikeus vaatia lääkärintodistusta tai muuta selvitystä työkyvyttömyydestä. Usein kuitenkin työpaikoilla lääkärintodistusta vaaditaan vain, jos sairausloman pituus ylittää 3 päivää.

Työnantaja maksaa sairausajan palkkaa enintään kymmeneltä päivältä (sairastumispäivä + 9 arkipäivää). Jos työkyvyttömyys jatkuu tämän jälkeen, Kela maksaa sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa. Jos työsuhde on kestänyt yli kuukauden, sairausajan palkka on täysi palkka kyseiseltä ajanjaksolta. Alle kuukauden kestäneissä työsuhteissa sairausajan palkka on 50 % normaalista palkasta. Työntekijälle ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa sairausajalta, jos hän on aiheuttanut tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella työkyvyttömyytensä.

Perhevapaat

Jos työntekijän perheeseen syntyy lapsi, vanhemmilla on oikeus jäädä hoitamaan lasta kotiin. Perhevapailla tarkoitetaan äitiysvapaata, isyysvapaata, vanhempainvapaata ja hoitovapaata. Työntekijän on ilmoitettava perhevapaista viimeistään kaksi kuukautta etukäteen (poikkeuksena alle 12 vrk kestävät vapaat, joista on ilmoitettava vähintään 2 kuukautta etukäteen).

Kela maksaa perhevapaiden ajalta vanhempainpäivärahaa, mutta kuitenkin useiden alojen työehtosopimuksissa on sovittu työnantajan palkanmaksuvelvollisuudesta. Palkallisten vapaiden pituus vaihtelee työehtosopimuksittain. Perhevapaiden päättyessä, työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan tai vastaavanlaiseen työhön vanhassa työpaikassaan. Työntekijää ei saa irtisanoa raskauden tai perhevapaiden käytön perusteella.

Työsopimuslaki 2017

Uudistettu työsopimuslaki astui voimaan 1.1.2017.

Vuonna 2017 voimaan tulleita muutoksia ovat mm.:

Koeajan maksimipituutta on pidennetty kuuteen kuukauteen.
Tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottujen työntekijöiden takaisinottovelvollisuutta on lyhennetty neljään kuukauteen, paitsi jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä vähintään 12 vuotta, on takaisinottovelvollisuuden pituus kuusi kuukautta.
Myös edellytyksiä määräaikaisten työsopimusten tekemiseen on helpotettu uudessa työsopimuslaissa. Pitkäaikaistyöttömän voi palkata nyt määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteltua syytä määräaikaisuudelle.

Katso koko työsopimuslaki Finlexin sivulta.

You are here