You are here

Kuntarahoitus etsii vakavaraisuuslaskennan asiantuntijaa keskeiseen rooliin – ”Yhdistämme kansainväliset joukkovelkakirjamarkkinat ja kuntien päiväkodit”

Kuntarahoitus on Suomen kolmanneksi suurin rahoituslaitos, jonka tase oli kesäkuun päättyessä lähes 46 miljardia euroa. Kuntarahoitus siirtyi Euroopan keskuspankin suoraan valvontaan vuonna 2016. Nyt Kuntarahoitus etsii vakavaraisuuslaskennan asiantuntijaa vastaamaan vakavaraisuuslaskennan periaatteista, kuukausittaisesta laskennasta ja raportoinnista.

Kuntarahoitukselle haettava vakavaraisuuslaskennan asiantuntija vastaa vakavaraisuuslaskennan ja raportoinnin kehittämisestä ketterillä menetelmillä. Lisäksi vakavaraisuuden sääntelyn vahva asiantuntija osallistuu konsernin pääomasuunnitteluun.

Kuntarahoituksessa yhdistyy kuntasektorille ja valtion tukemaan asuntotuotantoon keskittynyt asiakaskunta sekä kansainvälinen työympäristö, jonka luovat euroalueen laaja raportointivastuu sekä kansainväliset pääomamarkkinat. Näiden keskellä Kuntarahoitus tarjoaa suomalaisten rahoituslaitosten keskuudessa poikkeuksellisen työympäristön.

Laskenta- ja viranomaisraportointi-yksikkö vastaa Kuntarahoitus-konsernin ulkoisesta laskennasta ja tilinpäätöksestä, taloudellisesta sääntelystä ja pankkiregulaatiossa erityisesti vakavaraisuus- ja kriisinratkaisusääntelyn seurannasta. Se raportoi sekä viranomaisille että Kuntarahoituksen johdolle.

Yksikössä pääasiassa likviditeettiraportointia tekevä Ville Heiskanen sanoo, että työtavassa yhdistyy yksilö- ja yhteistyö. Vastuualueet ovat selvät, mutta työkavereilta saa tukea.

”Liiketoimintamalli mahdollistaa laajojen kokonaisuuksien tekemisen, joten täällä ei jää vain kapean alan ekspertiksi. Sääntely myös kehittyy ja muuttuu jatkuvasti, joten raportointi ei ole saman toistamista koskaan.”

Viranomaisraportointi EKP:n tiiviin valvonnan alla tahdittaa työskentelyä. Vuosikellossa on raportteja säännöllisellä rytmillä ja sen lisäksi viranomaisilta tulee ad hoc -tietopyyntöjä. Heiskanen sanoo, että ilmapiiri on positiivisella tavalla työntäyteinen ja se kirittää omaa osaamista paljon.

"Yksilöihin luotetaan ja heille annetaan suhteellisen vapaat kädet hoitaa omaa vastuualuetta. Tämä auttaa kehittymään ja kokemaan onnistumisen tunnetta arjessa."

Työtehtävät ulottuvat oman yksikön ulkopuolelle

Raportointiajankohdat näkyvät työarjessa kiireellisempinä piikkeinä. Niiden ulkopuolella on tilaa laajentaa omaa osaamista. Heiskanen pitää itse kuukausittain ja kvartaaleittain vaihtelevia työtehtäviä Kuntarahoituksen parhain puolina.

”Firman sisällä pääsee osallistumaan todella vapaasti erilaisiin projekteihin. Niissä pääsee osaksi laajempaa työyhteisöä ja lähemmäksi asiakkaita ja muita sidosryhmiä.”

Kuntarahoitus on vakavarainen yhtiö, jonka palveluksessa on 163 henkilöä. Laskennan ja viranomaisraportoinnin yksikkö on 17-henkinen. Asiantuntijoiden työ on itsenäistä, mutta ei yksinäistä. Heiskanen sanoo, että työkavereiden apuun voi luottaa aina kiperän paikan tullen.

”Hyvä henki on välittynyt myös koronan aikana etäyhteyksien päähän. Koko porukka odottaa vapaa-ajan toimikunnan toiminnan jatkamista teatteri-iltojen ja sporttikokeiluiden parissa.”

Taseen kokoluokkaan nähden pieni henkilöstömäärä näkyy työn sujuvana kehittämisenä. Esimerkiksi IT-kehitystä raportoinnin osa-alueella tehdään ketterästi.

”Viranomaisraportoinnissa tarvittavat tiedot näkyvät käytännössä yhdessä järjestelmässä. Työkalut ovat nykyaikaiset ja niiden kehitys on jatkuvaa.”

Kuntarahoitus vakauttaa kuntien taloutta

Työn merkitys yhdistää Kuntarahoituksen asiantuntijoita. Vakavaraisuuslaskennan toisessa päässä on suomalaisten arki. Yksikön johtaja Erika Fredman sanoo, että kansainvälisiltä joukkovelkakirjamarkkinoilta ohjataan rahoitusta esimerkiksi kouluihin, sairaaloihin, kirjastoihin, yhteiskuntainfraan sekä vuokra-asuntoihin ja erityisryhmien asuntohankkeisiin.

”Asiakkaamme ovat suomalaisia, mutta joukkovelkakirjamarkkinat ovat kansainväliset. Englannin kielen taito on välttämätön, sillä toimintaympäristö on maailmanlaajuinen.”

Kuntarahoituksen myöntämällä rahoituksella tehtävät investoinnit tähtäävät suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen: Ne tukevat julkisen talouden kestävyyttä ja Kuntarahoituksen rahoittamat kohteet näkyvätkin lähes jokaisen suomalaisen arjessa.

Esimerkiksi Kuntarahoituksen lainakannasta lähes puolet muodostuu yleishyödyllisen asuntotuotannon rahoituksesta. Vuonna 2020 uusia korkotukilainalla tuettuja asuinrakennuksia rahoitettiin noin 827 miljoonalla eurolla ja erityisryhmille suunnattuja uusia asuntokohteita rahoitettiin noin 195 miljoonalla eurolla, jolla mahdollistetaan koti sadoille uusille erityisryhmien edustajille.

”Vastuullisuus on erottamaton osa kaikkea toimintaamme. Monelle työntekijöistä juuri vaikutuksemme yhteiskuntaan on se tekijä, joka on ohjannut työskentelemään meillä.”

Hae Vakavaraisuuslaskennan asiantuntijaksi Kuntarahoitukselle

Artikkeli julkaistu vuonna 2021.