Etusivu / Henkilöstöasiat / Työsuhdeasiat / Työnantajamaine, onko sellaista?

Työnantajamaine, onko sellaista?

Työnantajamaine, onko sellaista?

Ei ole. Näin väitti Pohjoisranta Oy:n toimitusjohtaja Jouni Heinonen Vastuullinen kesäduuni -hankkeen järjestämässä Maine-seminaarissa ke 21.3. Provokatiivisesta esityksestä huolimatta tottahan se on; HR:n on yksinään vaikea rakentaa työnantajamielikuvaa, jos yrityksen muu toiminta ei ole linjassa sen kanssa. Maineenhallintaan kun liittyy aivan kaikki, mitä yritys tekee ja miten se julkisesti tulee esille. Hienosti rakennettu työnantajakuva voi saada ison kolahduksen, jos kuva osoittautuu päälle liimatuksi ja käytäntö on jotain aivan muuta.

Sosiaalinen media on yksi esimerkki siitä, miten kesätyöntekijöiden vaikutus yritykseen poikkeaa aikaisemmista vuosikymmenistä. Kaikki kokemusperäiset asiat ja mielipiteet leviävät Facebookissa ja Twitterissä salamannopeasti, eikä yritys voi siihen juuri vaikuttaa. Tärkeintä on siis vaikuttaa siihen mihin parhaiten pystyy, omaan tekemiseensä.

Kesätyöntekijät työnantajamielikuvan rakentajina

Heinonen rohkaisi työnantajia antamaan nuorille kesätyöntekijöille mahdollisuuden luoda sisältöä yrityksen sosiaalisen median kanaviin. Ensimmäisen työpäivänsä jälkeen he hyvin todennäköisesti kuitenkin jakavat jotain yritykseen liittyvää omien kanaviensa kautta – työnantajan hienosti laadituista some-ohjeistuksista huolimatta. Jos yrityksellä on puhtaat jauhot pussissa, kuten leipomotuotteiden tutkitusti hyvämaineisella valmistajalla Fazerilla onkin, niin miksi ei siis luottavaisin mielin antaisi nuorten luoda sisältöä niissä kanavissa, jotka heille ovat luontevia kommunikoinnin keinoja. Tämä toisi myös kesätyöläisen työhön mielekkyyttä ja erilaista merkitystä, mitä nuoret eniten arvostavat työelämässä nykyään, kertoi puolestaan Monsterin toimitusjohtaja Marja Pylkkänen.

Työnhakijoita pitäisi Pylkkäsen mukaan muutenkin ajatella enemmän asiakkaina. Miksi? Ensinnäkin siksi, että ne hakijat, jotka eivät sopineet yhteen kyseiseen tehtävään, ovat potentiaalisia yrityksesi työntekijöitä muiden rekrytointien kautta. Jos hakija tulee prosessin aikana laiminlyödyksi tai huonosti kohdelluksi, niin voitte arvata hakeeko hän teille toista kertaa. Ja kuten viestintäjohtaja Leena Majamäki Fazerilta totesi, niin joillakin aloilla työntekijäpula on todellinen huolen aihe eikä hakijoihin ole varaa suhtautua ylimielisesti, päinvastoin. Pylkkänen oli jopa sitä mieltä, että hakijoille pitäisi antaa vasteaika avoimiin hakemuksiin reagoimisesta — aivan kuten missä tahansa asiakaspalvelulupauksessa annetaan.

Toinen hyvä syy panostaa työnhakijoiden kokemukseen on rahallinen hyöty. Työnantajamaineella on suora vaikutus yrityksen tuotteiden myyntiin. Jos tämä osattaisiin paremmin tutkimusten valossa kommunikoida johdolle, voisi HR ja markkinointi saada enemmän budjettia työnantajamielikuvan rakentamiseen. Tutkimustuloksia oli esittelemässä T-Mediasta kehitysjohtaja Riku Ruokolahti.

Työnantaja voi parantaa hakijakokemusta pienillä asioilla, mutta niillä voi olla yllättävän suuria vaikutuksia. Pylkkänen listasi kesätyönantajille muutamia vinkkejä, jotka voidaan ottaa käyttöön saman tien. Suurimmat kömmähdykset tapahtuvat viestinnässä, mistä työnhakupalvelu Monsteriin tuleekin jatkuvasti valituksia työnhakijoilta.

  • Kerro jo työpaikkailmoituksessa yrityksenne hakuprosessin vaiheista.
  • Ilmoita hakemuksen vastaanottamisesta ja tiedota prosessin etenemisestä jatkossa.
  • Ilmoita myös hakuprosessin muutoksista esim. pidentyneestä päätöksentekoajasta.
  • Kouluta haastattelevat esimiehet haastatteluja varten. On tärkeää, että kaikilla on yhteinen sävel kun viestitään hakijalle.
  • Melkein tärkeimpänä haasteena on sanoa kauniisti "Kiitos, mutta ei kiitos". Ensinnäkin, että kaikki hakijat saavat tiedon siitä ja heille jää tunne arvostuksesta. Hyvässä "Ei kiitos" -viestissä voi esim. kertoa valitun henkilön ominaisuuksista ja asioista, joita erityisesti painotettiin valinnassa. Näin muut hakijat voivat verrata itseään ja osaamistaan valittuun henkilöön ja paremmin hyväksyä päätöksen.

Jokainen voi parantaa hakijakokemusta, kun muistaa arvostaa hakijaa kuten asiakastaan. Voi myös käyttää hauskoja kikka kolmosia, kuten lähettää hammastikkuja, ettei jää mitään hampaankoloon.

Mitkä ovat kesätyöntekijän odotukset?

Suomen lasten ja nuorten säätiön hallituksen jäsen Jerome Saarinen kertoi kesätyökokemuksistaan 23-vuotiaan nuoren äänellä. Hän kertoi miten oli ennen kesätyön alkua jännittänyt, että miten minä pärjään, osaanko ja pystynkö. Lukuisten työhakemuksiin vastattujen ei kiitos -viestien jälkeen päällimmäisenä oli myös pelko, että kelpaanko. Hyvä kesätyökokemus antaa nuorelle itseluottamusta ja uskoa työelämässä pärjäämiseen. Saarinen toivoi työnantajien luovan puitteet sille, että nuori voi saada kesätyöstään pystymisen ja onnistumisen kokemuksia.

Katja Kuusenmäki