Etusivu / Monsterin käyttö / Työpaikkailmoitusten julkaisu / Syrjintä työpaikkailmoituksissa

Syrjintä työpaikkailmoituksissa

Syrjintä työpaikkailmoituksissa

Yhdenvertaisuuslaki edellyttää työnantajilta työntekijöiden sekä työnhakijoiden tasapuolista kohtelua. Yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan 20. tammikuuta 2004. Laki kieltää sekä välittömän että välillisen syrjinnän ja syrjintään yllyttämisen. Työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986).

Syrjintä työpaikkailmoituksissa
Työnantaja ei saa asettaa valittavalle työntekijälle sellaisia ammattitaito- tai koulutusvaatimuksia, jotka eivät ole tehtävän kannalta perusteltuja, vaan pikemminkin syrjiviä. Yleisimmät työpaikkailmoituksissa esiintyvät laittomat erotteluperusteet ovat Työsuojelupiirin tarkastaja Maarit Lehmussillan mukaan täydellinen suomen kielen taito, asevelvollisuuden suorittaminen ja ikä. Esimerkiksi siivoojalta ei voida edellyttää suomen kielen täydellistä suullista ja kirjallista hallintaa. Myös valokuvan pyytäminen työpaikkailmoituksessa voi olla selkeästi tarpeetonta, jollei kyseessä ole mallin tai näyttelijän työ. Valokuvan pyytämisen voidaan katsoa johtavan siihen, että ulkonäköä käytetään erotteluperusteena. Myös etnistä alkuperää voidaan tällöin käyttää erotteluperusteena, vaikka sitä ei olisi suoraan mainittu ilmoituksessa.

Työnantajan on aina pystyttävä perustelemaan ilmoituksessa esitetty rajoitus työn hakemiseen, kuten tiettyyn uskontokuntaan kuuluminen tai ulkonäköön liittyvä seikka. Työnantaja ei saa asettaa hakijoita myöskään työhönottopäätöstä tehdessään eri asemaan, ellei tähän ole selvää työhön liittyvää perustetta. Esimerkiksi kirkon työntekijältä voidaan edellyttää kirkon jäsenyyttä, eikä valinnassa ole tällöin lain mukaan kyse syrjinnästä.

Välitön ja välillinen syrjintä, syrjintään yllyttäminen
Syrjintä voi olla:

  • välitöntä, jolloin henkilöä kohdellaan epäsuotuisammin kuin toista vastaavassa tilanteessa. Esimerkiksi ulkomaalaiselle maksetaan pienempää palkkaa kuin suomalaisille työntekijöille.
  • välillistä, jolloin tasapuoliselta näyttävä määräys, ohje tai käytäntö johtaa siihen, että henkilö joutuu epäedulliseen asemaan muihin nähden. Esimerkiksi työhönotossa edellytetään täydellistä suomen kielen taitoa tai varusmiespalveluksen suorittamista, vaikka se ei työn tekemisen kannalta ole välttämätöntä.
  • häirintää, kuten loukkaamistarkoituksessa esitetyt rasistiset vitsit tai nimittely, halventava tai nöyryyttävä käyttäytyminen.
  • ohje tai käsky syrjiä jotakuta. Esimerkiksi työnantaja kieltää alaistaan palkkaamasta tiettyyn etniseen ryhmään kuuluvaa henkilöä.

Lain noudattamisen valvonta
Työpaikkailmoitusten sisältöä ja yhdenvertaisuuslain noudattamista valvoo Työsuojelupiiri. Työsuojelupiiri lähettää lakia rikkoneille yrityksille selvityspyynnön ilmoituksista. Jos yritys julkaisee uudelleen ilmoituksen, joka rikkoo yhdenvertaisuuslakia, työsuojelupiiri jättää asiasta tutkintapyynnön poliisille.

Lisätietoa: Yhdenvertaisuuslaki – työkalupakki syrjintää vastaan

Lue myös lisää työsopimuslaista.

Lähteet: www.tyosuojelu.fi, Työsopimuslaki 26.1.2001/55luku