Olisinko parempi rentona ja tyytyväisenä?

Olisinko parempi rentona ja tyytyväisenä?

Yyteet ovat tulossa, menossa tai ainakin mahdollisesti joskus tulossa. Väsyttää, ärsyttää, kiukuttaa ja masentaa, mutta pakko on suorittaa, tehdä enemmän, jottei viikate osuisi omalle kohdalle. Mielessä pyörivät karmaisevat ajatukset: ” Olen riittämätön. Minun pitäisi kyetä enempään. Joku muu minua parempi varmaan pystyisi. Jos annan periksi väsymykselleni, saan varmasti potkut. Kun teen vielä tämän, tämän ja tämän, sitten saan lepohetken. Onneksi kohta on viikonloppu, kesäloma, pian pääsen eläkkeelle – sitten rentoudun ja alan huolehtia itsestäni ja elää omaa elämääni.”

Kiltti suorittaja saa huomata, että lepohetkeä ei tulekaan, vaan tehtävää riittää sekä viikoiksi että viikonlopuiksi. Samaan tahtiin työmäärän kanssa kasvaa huoli: ”en millään selviydy tästä kaikesta aikataulussa”. Pelko lisääntyy lisääntymistään, mutta periksi ei voi antaa, koska jossakin mielen sopukoissa naputtaa lapsesta asti tuttu ääni joka hokee, että pitää olla reipas, uhrautua, jaksaa, suorittaa, suorittaa ja suorittaa.

Kun stressaannut, kehossasi ja aivoissasi tapahtuu kummia

Pelko ja huoli saavat kehosi virittäytymään äärimmilleen. Verenpaineesi ja sykkeesi kohoavat, hengityksesi tihenee ja muuttuu pinnalliseksi, lihakset jännittyvät, sokeriaineenvaihduntasi sekoaa ja kolesterolin määrä veressäsi lisääntyy. Tämän sinänsä valtavan hienon reaktion tarkoitus on huolehtia siitä, että lihaksesi saavat kaiken räjähtävään fyysiseen suoritukseen – hyökkäykseen tai pakenemiseen – tarvittavan hapen ja ravinnon. Verenkiertoosi erittyy jopa tavallista enemmän verihiutaleita, jotta taistelun tuoksinassa kenties syntyvä verenvuoto tyrehtyisi mahdollisimman nopeasti. Tämän vireen ylläpito vaatii valtavasti energiaa, jota valitettavasti ei sitten riitäkään hengissä säilymisen kannalta ”vähemmän kiireellisiin” toimintoihin, kuten vaikkapa ruuansulatukseen tai immuunijärjestelmän toimintaan.

Myös mielesi virittyy kohtaamaan tulossa olevan ”vaaran” ja vastaamaan siihen. Huomaat pelottavien ja negatiivisten ajatusten lisääntyvän mielessäsi ja alat kenties tulkita viattomiakin ympäristön vihjeitä hyökkääviksi. Virittyneisyytesi etsii purkautumistietä, mikä saa sinut ärtymään ja äksyilemään työkavereillesi ja perheellesi ja päästelemään suustasi asioita, joita sinun ei rentona ollessasi tulisi mieleenkään sanoa. Jos olet enemmän pakenemiseen taipuvainen, mutta karkuun juokseminen ei käytännössä tunnu järkevältä tai mahdolliselta, huomaat ehkä suojautuvasi vetäytymällä kuoreesi ja muuttumalla passiiviseksi ja kyyniseksi. Aloitekykysi ja aktiivisuutesi katoavat.

Koska aivosi tarvitsevat kaiken käytettävissä olevan energian kehon viritystilan ylläpitoon, huomaat keskittymiskykysi katoavan taivaan tuuliin. Muistisikaan ei tunnu toimivan kunnolla, ja tärkeiden asioiden unohtelu kasvattaa huolta ja stressiä entisestään. Ajatus pätkii ja virheet lisääntyvät. Päätösten tekeminen alkaa tuntua pelottavalta ja vaikealta. Pitäisi olla innovatiivinen, mutta uusien luovien ideoiden sijaan mieleen tulvii samaa harmipuuroa kuin eilenkin.

Olitpa sitten hyökkääjä tai pakenija, tiedät etteivät käyttäytymisesi ja suoriutumisesi ole parasta itseäsi. Avuton raivo kasvaa sisuksissasi ja joudut ehkä kaiken muun huolen lisäksi kärsimään lisääntyvästä syyllisyydestä. Mielialasi painuu pohjalukemiin ja pysyy siellä, ellet käänny myötävirtaan ja ala vivuta kierrettäsi positiiviseen suuntaan.

Käynnistä hiljainen vallankumous!

Jos haasteesi työssä olisivat fyysisiä, kehosi ja aivojesi stressivirittyneisyys olisi kenties hyvinkin tarkoituksenmukaista. Työn vaatima ruumiillinen ponnistelu saisi stressin laukeamaan, rentoutuisit ja kehosi toiminta palautuisi nopeasti normaaliksi. Koska todennäköisesti kuitenkin tarvitset työssäsi enemmän kirkasta ja keskittynyttä ajattelua, nerokasta johtopäättelyä, sujuvaa muistia, luovuutta ja oppimiskykyä, mikään ei voisi olla viisaampaa kuin huolehtia siitä, että kykenet työskentelemään mahdollisimman rentona. Tämä ei ole vaikeaa – sinun tarvitsee vain priorisoida aivojesi ja mielesi hyvinvointi ja alkaa käyttää enemmän aikaasi rentoutumista edistäviin ajatuksiin ja toimintaan. Asetu siis itsesi puolelle ja ota tärkeimmäksi tehtäväksesi huolehtia siitä, että elämäsi valta siirtyy mantelitumakkeiltasi takaisin etuaivokuorellesi – sisäiselle toimitusjohtajallesi, jolle se kuuluu.

Voit edistää rentoutumista ja sen myötä hyvinvointiasi, onnellisuuttasi ja työssä menestymistäsi monin tavoin, kun vain muistat pitää asiaa riittävän tärkeänä. Hyvää sisäistä johtajaasi vahvistavista keinoista yksinkertaisimpia ja toimivimpia ovat tietoinen ajatusten valitseminen, liikunta ja mindfulness-harjoittelu.

Valitse parempia ajatuksia

Melkoinen osa stressistä johtuu siitä, että yritämme hallita asioita, joille emme voi tehdä mitään, ainakaan juuri nyt. Aivot luovat jatkuvasti ja aivan itsekseen skenaarioita – positiivisia tai negatiivisia – siitä mitä mahdollisesti saattaa tapahtua tulevaisuudessa, ja toisaalta pyrkivät keksimään strategioita näiden tapahtumien kohtaamiseen. Tätä taipumusta et voi vähentää, mutta sen sijaan sinulla on hyvin paljon valtaa siihen, minkä suuntaisia nämä automaattiajatukset ovat, ja sen myötä siihen, mitä tunteissasi ja kehossasi niiden seurauksena tapahtuu. Negatiivinen ajattelu ja pelkojen elättely on ihmislajin evoluution saatossa palvellut hengissä säilymistä valtavan paljon tehokkaammin kuin positiivinen haaveilu ja tulevaisuuteen luottaminen, ja siksi tämä taipumus on kehittynyt meissä erittäin vahvaksi. Voit kuitenkin vähentää negatiivisuuden valtaa yksinkertaisesti kääntämällä ajatuksesi johonkin miellyttävämpään aina kun saat itsesi kiinni murehtimisesta tai huolehtimisesta. Luo kauhuskenaarioiden sijaan ajatuksia onnellisesta tulevaisuudesta. Myös seuraavat kysymykset auttavat:

  • Onko se totta?
  • Voinko tehdä asialle jotakin juuri nyt?
  • Olisiko mahdollista, että asiat sujuisivat hyvin vaikka päästäisin irti tästä huolesta ja keskittyisin juuri nyt johonkin positiivisempaan?

Muistele menneisyyttäsi ja kysele, kuinka paljon olet ollut huolissasi asioista, joita ei sitten tapahtunutkaan. Tilastojen mukaan yli 80% peloistamme ei koskaan toteudu, ja ne, jotka toteutuvat, kohtaamme ja selvitämme sitten kun ne ovat ajankohtaisia. Kohtuuton panostaminen huolen märehtimiseen etukäteen synnyttää stressiä ja pilaa päiväsi. Lepää, rentoudu, luota. Kysy mistä voit iloita, nauttia tai olla kiitollinen juuri nyt ja keskitä ajatuksesi siihen.

Liiku

Liikunta on toimivin keino purkaa stressikemiaa kehosta – sehän on jo tuttua ja itsestään selvää. Tehokkainta on harjoittelu, jossa joudut todella käyttämään lihasvoimaa, mutta paljon hyviä vaikutuksia saat jo viettämällä puoli tuntia päivässä kevyesti hengästyen ja hikoillen. Rentoutumisen kannalta ei kuitenkaan ole yhdentekevää sekään, mitä ajattelet lenkillä tai punttisalilla reuhtoessasi. Jos pyörittelet mielessäsi negatiivisia ajatuksia tai keskityt vaikkapa moitiskelemaan omaa suoritustasi, saatat huomaamattasi aiheuttaa itsellesi lisää stressiä sen sijaan että vain puhdistaisit sitä pois kehostasi.

Olipa lajisi mikä tahansa, saat siitä parhaan hyödyn kun kiinnität liikkuessasi huomiosi omaan kehoosi ja tähän hetkeen. Kuuntele hengitystäsi. Pyri maksimaaliseen rentouteen ja keskity tuntemaan kaikki mitä kehossasi tapahtuu. Nauti lihastesi liikkeestä, voimasta ja terveydestä. Kun mielesi lähtee karkuteille, palauta huomiosi takaisin omaan kehoosi. Näin yhdistät liikunnan ja mindfulness-harjoittelun ja katkaiset stressiajattelun edes hetkeksi. Kehosi ja mielesi kiittävät!

Harjoittele tietoista läsnäoloa

Mindfulness eli mielen tietoinen rentouttaminen ja hyväksyvä läsnäolo nykyhetkessä on äärimmäisen tehokas ja yksinkertainen keino vapautua turhasta stressistä. Mindfulness-harjoittelun ja meditaation vaikutuksia ihmisten terveyteen, suorituskykyyn ja onnellisuuteen on tutkittu viime vuosina todella paljon, ja tulokset ovat yksiselitteisen positiivisia. Säännöllinen ja riittävä harjoittelu vähentää stressiä ja sen aiheuttamia terveysongelmia todella tehokkaasti, minkä ohella se lisää mm. keskittymiskykyä ja luovuutta.

Yksinkertaisimmillaan teet harjoituksen seuraavasti: Hankkiudu tilaan, jossa saat olla häiritsemättä vähintään 15 minuuttia. Istu mukavasti, sulje silmäsi ja kiinnitä kaikki huomio omaan hengitykseesi. Seuraile rintakehäsi ja vatsasi kohoilua ja nauti hengittämisestä sekä siitä tiedosta, että sinun ei tarvitse tehdä yhtikäs mitään muuta juuri nyt. Anna kaikkien jännitysten valua pois kehostasi. Ajatuksesi lähtevät pian harhailemaan, mutta älä kiinnity niihin, vaan hyväksy ne ja palaa takaisin hengittämiseen aina kun huomaat mielesi vaeltelevan muualla. Tämä ”jumppaliike” – ajatusten kääntäminen takaisin hengitykseen – on koko harjoituksen ydin. Sinun ei siis tarvitse pyrkiä ”tyhjentämään mieltäsi” tai tekemään asiasta muullakaan tavoin vaikeaa. Se on itse asiassa helpompaa kuin mikään muu. Hengitä vain, anna itsellesi lupa rentoutua ja nauti siitä!

Viisi minuuttia keskittynyttä hengittelyä on parempi kuin ei mitään, mutta mitä stressaantuneempi olet, sitä enemmän siihen kannattaa käyttää aikaa. Jos harjoittelet puoli tuntia joka päivä, viimeistään parin kuukauden kuluttua huomaat erittäin todennäköisesti olevasi entistä rennompi ja tyytyväisempi. Kykenet kohtaamaan kaikenlaiset haasteet ja ongelmat tyynemmin. Paras minäsi: hyväksyvä, rakastava, hauska, myötätuntoinen, luova ja loistava puolesi pääsee stressikuorman alta takaisin pinnalle ja tuo tullessaan paljon positiivisia seurauksia koko elämääsi. Saat enemmän hyviä ajatuksia ja ideoita, jotka auttavat sinua suoriutumaan työssäsi entistä paremmin. Ajatukset kirkastuvat ja muuttuvat positiivisemmiksi, pystyt taas tekemään hyviä päätöksiä, keskittymään tärkeisiin asioihin ja oppimaan uusia. Kun opit olemaan kokonaan läsnä siinä mitä teet, myös virheet vähenevät ja työsi laatu paranee. Olet positiivisessa kierteessä!

Haluaisitko saada lisää vinkkejä mindfulness-harjoitteluun?

Lähetä minulle sähköpostiviesti ja kirjoita Aihe-kenttään ”Mindfulness”. Saat vastauspostissa pienen pdf-kirjan, joka sisältää ohjeet kymmeneen yksinkertaiseen mindfulness-harjoitukseen sekä lisäksi tieteellisesti tutkittua tietoa harjoittelun vaikutuksista.

Rentoa ja aina vain mielekkäämpää loppusyksyä toivottaen,

Johanna Koskimies
Certified Business & Career Coach, työyhteisövalmentaja
p. 040 – 413 2747
johanna.koskimies@neovolentia.fi



Katso tästä Monsterin sivuilla julkaistut UUSIMMAT TYÖPAIKAT.

Varmista että työnantaja voi löytää myös sinut, TALLENNA CV Monsteriin.