Panttaatko palautetta?

Panttaatko palautetta?

Negatiivista palautetta on vaikea antaa, koska pelkäämme loukkaavamme toista. Emme mielellämme arvostele edes silloin kun mielipidettämme kysytään. Ajatellaanpa esimerkiksi ravintola-ateriaa. Tarjoilija tiedustelee usein, maistuiko ruoka. Yleensä mumisemme jotakin epämääräistä, vaikka annos olisi ollut kurja.

Palautteen antaminen on haaste yrityksissäkin, olipa sitten kyse myönteisestä tai kielteisestä palautteesta. Varsinkin asiantuntijaorganisaatioissa oletetaan, että kaikki ihmiset toimivat itseohjautuvasti. Esimiehet ovat ehkä kiireisiä ja kärsimättömiä ja tekevät asioita mieluummin itse kuin käyttävät aikaa ohjaamiseen tai palautteen antamiseen.

Asiat eivät parane itsekseen. Riittävä palaute on kaiken kasvun ja oppimisen lähtökohta. Se myös ehkäisee ongelmien syntymistä työpaikoilla.

Palautetta tarvitsevat niin yksilöt, tiimit kuin esimiehetkin ja sitä haetaan monelta suunnalta. Todellisuudessa varsinkin esimiehet joutuvat suorastaan kerjäämään palautetta. Niinpä työyhteisöissä tuetaan palautteen antamista luomalla palautejärjestelmiä.

Palautejärjestelmä ei toimi ellei se istu organisaation arvoihin, Pentti Sydänmaanlakka väittää kirjassaan 'Älykäs organisaatio'. Hänen mielestään hyvä palautekulttuuri koostuu avoimuudesta, luottamuksesta, yksilön kunnioittamisesta, runsaasta kommunikoinnista, virheiden sallimisesta, hyvästä yhteishengestä, toisten tukemisesta ja jatkuvan oppimisen korostamisesta.

Ihmiset vastustavat heihin kohdistuvia muutospyrkimyksiä. Palautteen antajan kannattaakin jättää päätös toimintatavan muutoksesta palautteen vastaanottajalle.

Palautteen tarkoitus on auttaa kehittymään. Syyttäminen tai masentaminen ei hyödytä ketään.

Kari Helin neuvoo kirjassaan 'Yhdessä menestymisen taito' kohdistamaan palautteen toimintatapaan ja puhumaan kunnioittavasti. Palaute kannattaa kytkeä aina organisaatiolle tärkeään asiaan eikä omaan mielipiteeseen. Jos pelisäännöt ovat selvät, negatiivista palautetta on helpompi antaa jahyväksyä.

Vahvista vahvuuksia

Suomalainen ei helposti kehu eikä kiitä. Äitelä jenkkityyli tuntuu kiusallisesta. Positiivinen palaute kuitenkin vahvistaa onnistunutta toimintaa.

Kysyminen ja kuunteleminen palvelevat palautteen antajaa. Myönteisen palautteen antaminen on luontevaa, kun henkilö itse kertoo tekemisistään. Jos palautetta annetaan vain virheistä, erehdysten välttämisestä voi tullatavoitteiden saavuttamista keskeisempi asia.

  • Anna palautetta säännöllisesti ja riittävän usein 
  • Pyydä itse palautetta vähintään yhtä usein kuin sitä annat
  • Anna palaute heti, kun siihen on aihetta
  • Kuuntele ja kunnioita toisten mielipiteitä ja palautetta
  • Anna korjaava palaute kahden kesken, keskity asiaan ja sen vaikutuksiin, älä syyllistä.
  • Anna positiivista palautetta pienemmistäkin edistymisistä ja saavutuksista
  • Sovi tiimin jäsenten kanssa mistä, milloin ja miten palautetta puolin ja toisin annetaan.
  • Ole palautteenannossa sekä yleensäkin avoimessa kommunikaatiossa aktiivinen, johdonmukainen, aito ja rehellinen.
  • Ruoki ja kannusta palautteella tiimisi ja sidosryhmiesi työniloa ja onnistumisintoa. Toimi itse esimerkkinä muille.
  • Muista, että toimiva ja säännöllinen palaute on paras ja tärkein johtamiskeino.

  • Lähteet: Kari Helin, Yhdessä menestymisen taito, Kauppakaari 2000 Pentti Sydänmaanlakka, Älykäs organisaatio - tiedon, osaamisen jasuorituksen johtaminen, Kauppakaari 2000

    Johanna Koivunen

    Tmi Selvä Juttu