Skip to main content

Perhevapaat

Perhevapaat
Äitiys- ja isyysvapaa

Työntekijällä on työsopimuslakiin perustuen oikeus saada vapaaksi aika, jolta hän voi saada äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.

Vanhemmat voivat pitää vanhempainvapaan kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti. Sopimus osa-aikaisesta vapaasta tulee neuvotella työnantajan kanssa. Myös rekisteröidyssä parisuhteessa elävällä lapsen vanhemman puolisolla on oikeus vanhempainvapaaseen, jos lapsi on syntynyt tai toinen puoliso on adoptoinut alle 7-vuotiaan lapsen suhteen rekisteröinnin jälkeen.

Äitiysvapaan pituus on 105 arkipäivää, jonka ajalta maksetaan äitiysrahaa. Äitiysvapaan aikana myös isä voi olla isyysvapaalla ja saada isyysrahaa yhteensä 18 päivää. Sen jälkeen äiti tai isä voivat pitää vanhempainvapaata enintään 158 arkipäivää. Molemmat vanhemmat eivät voi olla yhtä aikaa vanhempainvapaalla. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle perhevapaiden käyttämisestä yleensä kahta kuukautta ennen vapaan alkamista sekä niiden ajankohtien muuttamisesta niin pian kuin mahdollista.

Työnantajalla ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa perhevapaiden aikana, vaan äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta maksetaan Kelan päivärahaa. Useissa työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu, että palkkaa maksetaan ensimmäiseltä kolmelta kuukaudelta.

Hoitovapaa ja osittainen hoitovapaa

Hoitovapaata voi pitää siihen saakka, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitovapaan ajalta voidaan maksaa hoitorahaa ja hoitolisää. Hoitovapaana voidaan pitää enintään kaksi vähintään kuukauden pituista jaksoa, jollei toisin sovita.

Osittaisessa hoitovapaassa työnantaja ja toimihenkilö sopivat työajan päivittäisestä (6 h/vrk) tai viikoittaisesta (30 h/vko) työajan lyhentämisestä. Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen on työntekijällä, joka on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään 6 kuukautta viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Osittaista hoitovapaata voi saada koulun toisen lukuvuoden (heinäkuun) loppuun, tai mikäli lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, kolmannen lukuvuoden loppuun. Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhemman osalta oikeus jatkuu kunnes lapsi täyttää 18 vuotta.

Työntekijällä on oikeus saada tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan äkillisesti sairastuneen alle 10-vuotiaan lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi. Lisäksi työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon, jolloin hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perheettään kohdanneesta sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi esim. perheenjäsenen kuolema tai lähiomaisen hautajaiset. Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa tilapäisen hoitovapaan ajalta tai poissaolosta pakottavista perhesyistä.

Työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan työhönsä perhevapaiden jälkeen. Mikäli tämä ei ole mahdollista, on työnantajan tarjottava työntekijälle aikaisempaa työtä vastaavaa työtä.

Raskauteen ja hoitovapaaseen liittyvä erityinen Irtisanomissuoja

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta raskauden johdosta. Työnantaja ei myöskään saa irtisanoa työntekijän työsopimusta erityisäitiys-, äitiys- isyys- tai vanhempainvapaan taikka hoitovapaan aikana eikä myöskään saatuaan tietää työntekijän olevan raskaana tai käyttävän oikeuttaan edellä mainittuihin lomiin. Edellä oleva koskee niitä tilanteita, joissa irtisanomisperuste on työntekijästä johtuva syy.



Lähteet:
Työ- ja elinkeinoministeriö
AKAVA


Back to top