Skip to main content

Positiivinen ajattelu on työkalu

Positiivinen ajattelu on työkalu

On helppoa ajatella myönteisesti, kun kaikki on hyvin. Mitä positiivista siinä on, että jää työttömäksi, sairastuu vakavaksi, saa epäoikeudenmukaista kohtelua työpaikallaan tai joutuu asiakkaan haukkumaksi? Ei kai siinä hymy tai tilanteen kieltäminen auta? Mitä positiivinen ajattelu oikeasti tarkoittaa?

 

Positiivinen ajattelu ei ole aate. Positiivinen ajattelu ei tarkoita, että hymyillään hampaat irvessä silloinkin kuin on vaikeaa. Eikä sitä, että teeskennellään kaiken olevan hyvin. Se on näennäispositiivisuutta, jonka tarkoituksena on useimmiten saada muut pitämään meistä.

Positiivinen ajattelu on työkalu. Ikävä tilanne on edelleen ikävä tilanne, mutta positiivisen ajattelun avulla ongelmista selviytyy helpommin. Energiaa vapautuu toimintaan.

Positiivinen ajattelu ei siis poista ongelmia, eikä välttämättä tee meistä parempia ihmisiä. Ajatukset tai näkökulmat voi kuitenkin valita.

 

Ajatellaanpa esimerkiksi vihaista asiakasta. Positiivisen ajattelun avulla hillittömällä äänellä raivoavan asiakkaan voi lokeroida tunneihmiseksi. Todennäköisesti henkilö kiittelee ylitsevuotavasti hyvää palvelua saadessaan, tunnustaa rakkautensa vuolaasti vaimolle ja lapsilleen tai itkee katkerasti mummon hautajaisissa. Palvellaan siis herra tunneihmistä parhaamme mukaan, ja annetaan hänen olla mikä on.

 

Positiivisen ajattelun avulla ei voi muuttaa muita ihmisiä. Ensinnäkin viestinnästämme yli 90% on sanatonta. Ajatukset paljastuvat kehon kielen kautta, vaikka sanoilla yrittäisi muuta vakuuttaa. Negatiivisuus tajutaan vaistonvaraisesti, ja kommunikointi häiriintyy. Lisäksi muuttamisyrityksillämme viestitämme, että vastapuoli ei mielestämme ole hyvä sellaisenaan, ja vuorovaikutus muuttuu negatiiviseksi. Siksi uudelleen määrittely on tärkeää. Kenkku pomo ei ole ilkeä tahallaan, vaan rahojen vahtiminen on hänen työtään.

Kaikkia taisteluita ei voi voittaa, mutta positiivisen ajattelun avulla mahdollisuudet ovat huomattavasti paremmat. Ja mikä tärkeintä, ainakin taisteluun kuluva aika sujuu miellyttävämmin kuin epätoivon suohon uponneella. Kun esimerkiksi jää työttömäksi, keksii varmasti jotakin positiivistakin tilanteesta. Voi iloita siitä, ettei ole suurta asuntolainaa tai että työtä oli vielä pari vuotta sitten kun lapsi syntyi. Nyt on tilaisuus etsiä mielekkäämpää työtä. Työttömänä hyötyy siitä, että on hyvä koulutus ja arvostettua työkokemusta.

Positiivista ajattelua voi kokeilla vasta sitten, kun tietää, mitä haluaa. Kun myyntineuvottelija haluaa myyntipäälliköksi, hän pohtii mitä se edellyttää. Huippu-urheilijat harjoittelevat positiivisten mielikuvien avulla. Me muut usein kuvittelemme epäonnistumiset. Tahdo ja kuvittele sama asia! Kun keskitymme välttämään virheitä, teemme niitä todennäköisemmin, kuin jos ajattelisimme innokkaasti onnistunutta lopputulosta.

 

Suunnitelma ja toteutus pitää ehdottomasti erottaa toisistaan. Ylennys edellyttää ehkä satoja eri asioita, mutta vain yhden tehtävän voi suorittaa kerrallaan. Kannattaa siis keskittyä käsillä olevaan työhön, ja hoitaa se mahdollisimman hyvin.

 

Ongelmien tullen ei kannata uhrata voimia ongelmien syiden vatvomiseen, vaan ratkaisujen etsimiseen. Vastuullisuus on hieno piirre, mutta joskus kannattaa myös pohtia, kenen ongelma on. Kaikkia taakkoja ei voi kantaa.

 

Pienetkin askelet edistävät pääsyä kohti päämäärää. Kaikella on kuitenkin aikansa ja paikkansa. Jos ensimmäinen tilaisuus menee ohi, voi odottaa seuraavaa. Silloin on ainakin huolellisesti valmistautunut.

 

Lähde: Keijo Tahkokallio, Ajattele myönteisesti – Avaimia muutokseen, WSOY, 1992



Back to top