Skip to main content

Saitko ylennyksen?

Saitko ylennyksen?

Ylennyksellä ymmärretään perinteisesti entistä vastuullisempaa tehtävää, josta maksetaan entistä suurempaa palkkaa. Pitääkö siis valita ryhtyykö johtajaksi vai pysyykö asiantuntijana?

 

Uudempi uranäkemys korostaa horisontaalista kasvua. Hankitaan työkokemusta monella tavalla ja tasolla. Sellaisen taustan omaavat johtajatkin ovat arvossaan.

 

Tiukasti hierarkkisissa organisaatioissa, kuten sairaaloissa, armeijassa ja joissakin konsulttiyrityksissä uralla eteneminen merkitsee useimmiten ylennystä. Niin sanotuissa matalissa tai litteissä organisaatioissa ylennyksen saaminen tai siitä puhuminen on harvinaisempaa. Yleensä keskustellaan urakehityksestä ja urapoluista. Uralla eteneminen terminä onkin ehkä kuvaavampi kuin yleneminen.

Ylennys ei ole yksiselitteinen juttu. Hyppy suuryrityksen myyntipäälliköstä muutaman hengen firman toimitusjohtajaksi voi merkitä jossakin suhteessa ylennystä, mutta vastuu voi tietyissä asioissa kaventuakin. Myyntipäälliköllä saattaa olla kymmeniä alaisia, pikkufirmassa toisaalta jokaisen henkilön työpanos on merkittävä.

 

Muutos ja kehitys ovat useimmille työntekijöille ylenemistä tärkeämpiä sanoja. Työnantajan näkökulmasta työntekijän pitää huolehtia siitä, että hänellä on tietoa ja taitoa, jolla on kysyntää. On sanottu, että viiden vuoden välein kannattaisi vaihtaa työpaikkaa, jos haluaa huolehtia urakehitysmahdollisuuksistaan.

 

Uraputkessa ylöspäin nousemisen sijaan nykyään huolehditaankin omasta markkina-arvosta ja itselle sopivasta tasapainosta. Pohdittavaksi jää, mikä on oman osaamisen ydin ja taso. Toisaalta taas, kuinka paljon on valmis uhraamaan työlle ja missä vaiheessa elämää?

Omaa osaamistaan pitää myös osata myydä. Siksi pitää tietää, mitä se oma osaaminen on. Tehtäväkeskeisyydestä täytyy irrottautua ja kysyä itseltään, mitä vakuutusmyyjänä oppi. Ihmissuhdetaitoja, myyntityötä ja vakuutusalaa?

 

Eteneminen voi tapahtua myös pienin askelin. Kaikista ei tule uraohjuksia. Tavoittelemaansa työkokemusta voi saada nykyisissä tehtävissäänkin, jos kertoo avoimesti toiveistaan: ”Liisa haluaa laskennasta markkinointiin. Otetaan hänet työryhmään numeropuolen asiantuntijaksi kokoamaan vuosikertomus- ja esitetekstejä.”

Asiantuntijaorganisaatio ei päästä esimiestä helpolla. Pitää olla alansa huippu ja johtajana verraton.

 

Asiantuntijaorganisaation johtajan oletetaan osaavan kaiken olennaisen toimialasta ja pystyvän keskustelemaan asiantuntevasti jokaisen alaisensa kanssa. Tekeehän hän sentään alansa huippuasiantuntijoita koskevia päätöksiä!

 

Guru voi kuitenkin olla surkea johtaja. Lääkäriparat ovat saaneet osakseen ankaraa kritiikkiä tässä suhteessa. Lääketieteellisessä tiedekunnassa ei ilmeisesti opeteta johtamistaitoja.

 

Asiantuntijoiden esimieheksi tähdätessä kannattanee taapertaa urapolulla laajasti sivusuunnassa, ja kerätä vähitellen vastuullisempia tehtäviä. Lopulta johtajan jakkaralla istuu riittävän itsevarma henkilö tullakseen työyhteisönsä kunnioittamaksi. Mutta ei kuitenkaan niin suuri guru, että olisi kadottanut kykynsä kuunnella.



Back to top